Lukeminen tai lukemattomuus voi olla uhka


Lukeminen harrastuksena sivistää ihmistä



Innokas lukemisen (ja kirjoittamisen) ystävä Jörn Donner lanseerasi aikoinaan mainoksissa sanonnan: Lukeminen kannattaa aina.
Tottahan se on. Lukeminen kannattaa siksikin, että on halpa harrastus, ainakin vielä toistaiseksi. Lainaaminen ja lukeminen on ilmaista, joskus kirjastojen vaihtohyllyistä saa vapaasti tai muutamalla kymmenellä sentillä ottaa jopa ikiomaksikin romaaneja. Vaihtohyllyt kyllä kertovat siitäkin, että ihmiset ovat alkaneet digi- ja tietokoneaikana luopua omista kirjoistaan. Se ei aina ole hyvä asia.
Kirjastot ovat monipuolistaneet palvelujaan, mutta ovat silti edelleen pääosin kirjastoja, eivät onneksi viihdekeskuksia kuten Helsingin keskustaan pystytetty “loistoristeilijä” Oodi.
En silti vastusta sitä, että uudenlaista toimintaakin on: esimerkiksi pieni kahvila sopii kirjastojen yhteyteen. Silti kirjat ja lehdet & lukusalit ovat mielestäni kirjaston ydintoimintaa.

Lukeminen harrastuksena sivistää ihmistä lähes väistämättä, sarjakuvista, sähkö- ja äänikirjoista satasivuisiin maailmankirjallisuuden klassikkoihin. Kun lukee, siirtyy yleensä arjen meluista hiljaisuuteen, vaikka tosin on niitäkin, jotka pystyvät lukemaan  kauppakeskusten (harvinaisiksi käyvillä) penkeillä tai liikennevälineissä. Minulle lukeminen sopii esimerkiksi junamatkoilla ja sängyssä pitkällään. Joskus se auttaa jopa unettomuuteen.
Aivan huikeaa on siirtyä kirjojen kuviteltuun maailmaan ja päähenkilöiden sisälle mietiskelemään motiiveja, ihmissuhteita ja “eläimellistä” käyttäytymistämmekin. Kun lukee, käy myös sisäistä monologia tai dialogia, joten kirjan ääreen asettuminen voi olla peräti sosiaalista puuhastelua. Romaanit, tietokirjat ja hyvin kirjoitetut tarinat tuovat tietotaitoa monenlaisiin arjen asioihin,  tunne-elämän kiemuroista historian käänteiden hahmottamiseen ja vaikka kielitaidon  kehittämiseen.

Lukeminen voi olla myös muutoksen moottori ja siis uhka vallitsevalle maailmanjärjestykselle. Miljoonat ihmiset eivät osaa lukea ja lähimain yhtä monet eivät lue, vaikka osaavat. On paljon esimerkkejä siitä kuinka monen maan kulttuurielämä, sosiaaliset olot ja terveydenhoito on radikaalisti muuttunut lukutaidon yleistyttyä. Lukeminen voi olla uhkana myös poliittiselle tai taloudelliselle eliitille, joka voi manipuloida kansalaisia monella muulla tavalla – vaikkapa valeuutisilla tai tarjoamalla pelkkää sirkushuvia ja visuaalista viihdettä.
Se, että lukeminen on monissa Euroopan maissa vähentynyt, on myös uhka sille, että sivistysvaltiotkin voivat joutua barbariaan, uskomattomien ennakkoluulojen valtaan.
Lukemalla ja ajattelemalla hankittu tietotaito voi nimittäin lisätä tuskaa, mutta voi myös viedä syvemmän totuuden lähteille – tai aiheuttaa pakottavan tarpeen myös kirjoittaa itse! Jopa vaikuttaa ja muuttaa vallitsevia oloja.
Aika moni kirjailijaksi kasvanut tai ryhtynyt on kulkenut ensin pitkän tien lukijana – ja tietysti myös oman elämänsä kokijana.  Kokemusten, elämisen ja lukemisen yhteisvaikutus on hämmästyttävän tavallista silloin kun joku on ryhtynyt väsäämään omaa tekstiään...
Pentti Stranius

***********************************

Kirjoittaja on Brahean Kiriivareiden jäsen