Lieksan Lehden kolumni: Jos ei lukija tule kirjan luo, kirja tulee lukijan luo
Kuva: Kati Honkanen
Muistan vieläkin sen hienon hetken elämässäni, kun sain vuonna 1985 ensimmäisen kirjastokorttini. Se oli pahvinen, sininen ja muovitaskun sisässä. Kortti oli kuusivuotiaalle todella arvokas ja tärkeä, niin tärkeä, että se on tallessa vielä tänäkin päivänä. Koulun käsityötunnilla kirjastokortille ommeltiin oma, pulpetinkannen sisäpuolelle kiinnitettävä tasku, jota sitäkään en ole raaskinut hävittää. Tuota kirjastokorttiani tuskin olisin saanut silloin tai päässyt käyttämään vielä vuosiin, ellei kotikylälläni ja olisi pysähtynyt kirjastoauto. Milloin vierailin ensimmäistä kertaa pääkirjastossa, sitä en muista, mutta sen muistan hyvin, miten odotettu kirjastoauton vierailu oli. Sen ansiosta syttyi näihin päiviin asti kestänyt rakkauteni kirjoihin ja lukemiseen.