Lukijan kynästä: Vuonislahden markkinoilla

Vuonislahden markkinoilla söin mä loimulohta / sitähän on meillä, niin kun työttömiä kohta.

Rumarilluma, rilluma rei / nälän hetkessä karkotti hei.

Oli siellä kalaa tehty vaikka millälailla, / keitetty ja savustettu näillä mailla.

Rumarilluma, rilluma rei / kalaa pöydästä puuttunut ei.

Muuan ukko ihasteli seurantalon puita, / Maire huusi tiskin takaa, maisteleppas nuita.

Rumarilluma, rilluma rei / ukon kourasta kympin hän vei.

Herrasmies on janoinen ja tarjoo veljenmaljaa, / minä poeka lavalla jo kiskoin keskikaljaa.

Rumarilluma, rilluma rei / jano meitä nyt yllätä ei.

Patsaan luona myymässä on kylän nätti Ulla, / Ullalla on piirakat ja paras lämmin pulla.

Rumarilluma, rilluma rei / vehnäselle se suut heti vei.

Vuonislahden markkinolla tanssii joka sorkka, / lavalla on soittamassa oman kylän orkka.

Rumarilluma, rilluma rei / reumatismin se kintuista vei.

Vuonislahden satamassa suuret ovat laineet, / kalamiesten veneet ja rantaan pääsyn paineet.

Rumarilluma, rilluma rei / kuka parhaimmat palkinnot vei.

Voiton ottaa venekunta jol’ on paras tuuri, / siiman päässä rimpuilee nääs kala melko suuri.

Rumarilluma, rilluma rei / kalat vaa’alle äkkiä vei.

Lavan eessä herrasmies jo katsoi siihen malliin, / eukkonsa nuo ostokset on vähän liian kalliit.

Rumarilluma, rilluma rei / säästölinjalle ryhdytty ei.

Kuka arvas lähemmäksi paljon kala painaa, / voittaja saa palkinnoksi viikoks auton lainaan.

umarilluma, rilluma rilluma rei / sillä kurveissa oikaista ei.

LOI 1990