Lieksan Lehden kesälehti: Riitta Laakso puvustaa – näin syntyivät Simpauttajan asut
Osa näistä mekoista on mukana Lieksan Vuonislahdessa nähtävässä Simpauttaja-kesäteatteriesityksessä, jonka puvustus tulee olemaan Riitta Laakson käsialaa. Kuva: Mervi Nevalainen
Yksi iso kokonaisuus teatteriesityksestä on puvustus, vaikkei sitä usein tule katsomossa ajatelleeksikaan. Puvustus vaatii suuren tuntimäärän useiden kuukausien ajan ennen kuin esitys on ensi-illassa.
Ilomantsilainen Riitta Laakso on teatteripuvustuksen konkari. Hänellä on valtava valikoima 1960–70-luvun vaatteita, joista hän muokkaa sopivat asut kulloiseenkin näytelmään. Tälle kesälle esimerkiksi Vuonislahdessa nähtävään Simpauttajaan.
– Paljon muokkaan olemassa olevista asuista, jonkin verran ompelen myös alusta asti. Paljolti puvustaminen on purkamista ja kerimistä. Muokkaukset teen siten, että asu on palautettavissa entiselleen.
Kesäteatterin konkari
Laakso puvusti Jakokosken Kanavateatterin esityksiä seitsemän vuoden ajan ja on puvustanut useina vuosina myös Möhkön Kesäteatterin esityksiä.
– Jotain tein jo ennen Seitsemän miehen sotaakin, Laakso kertoo.
Seitsemän miehen sota oli Möhkön lavalla vuosina 2006–07.
Tänä kesänä Riitta Laakson puvustus nähdään Lieksassa Vuonis-Kukkuteatterin Simpauttajassa. Tuottajana esityksessä on Pielisen Lumo, jonka palkkalistoilla hän on.
– Roolihahmoja on parikymmentä ja lähes kaikilla on tuplavaatetus, joten tekemistä on riittänyt.
Puvustuksesta Laakso sopi ohjaaja Kai Paavilaisen kanssa viime vuoden marraskuussa ja käsikirjoituksen hän sai luettavakseen tammikuussa.
– Käsikirjoitusta on luettava luovasti ja luotava roolihahmoille ”elämä ennen painettua sanaa”. Teen niin sanotun takatarinan, jossa määritän muun muassa roolihenkilöiden menneisyyden. Tämä taustatarina on puvustajalle oivallinen ajatushautomo, jossa ideat syntyvät.
Pohdinnan aikana puvustaja luo kokonaisuuden, jonka hän haluaa lavalle.
– Näyttelijöille on pystyttävä perustelemaan, miksi hänelle olen tehnyt juuri tietynmallisen tai -värisen asun, Laakso sanoo.
Hän tekee teatteripuvustusta oman päivätyönsä ohessa.
Suunnittelun alkumetreillä puvustajan mieliala vaihtelee innostuksesta vähemmän innostuneeseen olotilaan.
– Ensin on hirmuinen innostus, sitten voi tulla olo, että eihän minulla ole mitään annettavaa. Miksi tähän taas ryhdyin. Kun asian antaa hautua, siitä se alkaa lutviutua, Riitta Laakso naurahtaa, ja jatkaa, että puvustus on ajatuksissa koko ajan siihen asti, kunnes työ on tehty.
Puvustusta tehdessä on myös otettava huomioon esityspaikka, mahdolliset säiden vaihtelut ja asujen vaihtamisen helppous.
– Asuja on vaihdettava joskus nopeastikin ja niiden on mahduttava mahdollisesti myös toisen asun päälle, Laakso huomauttaa.
Oikea ajanjakso
Riitta Laakson yrityksen, Riitun Puvustamon, vaatevalikoima on todella laaja. Pukuvarastossa vaatteita on tiukasti sijoitettuna hengareissa tangoilla, joita on lähes kolmekymmentä metriä. Lisäksi pukuja on irrallisissa rekeissä. Vintage-vaatteita Riitta Laakso on ostanut kirpputoreilta ja saanut niitä myös lahjoituksena.
– Kirppareilta olen haalinut aina crimpele-mekkoja, niissä on kestävä kangas ja niitä on mukava muokata.
Näytelmään vaatteet valikoituvat ajanjakson mukaan.
– Tutut vuosikymmenet jo tietää, millaisia vaatteita milloinkin on ollut. Aikakausia on tullut tutkittua paljon, joten käytetyt mallit ja värit ovat tuttuja.
Riitun Puvustamon asut ovat kaikkien vuokrattavissa.
– Niitä vuokrataan esimerkiksi teemajuhliin, teattereille ja erilaisiin tuotantoihin.
Taito tuli perintönä
Puvustaja on itse ollut teatterilavalla yli kahdenkymmenen vuoden aikana.
– Puvustajana käsikirjoitusta lukee ihan eri tavalla, kuin silloin näytellessä.
Kipinän teatteriin hän sai jo pikkutyttönä, jolloin pääsi perheensä kanssa katsomaan teatteriesityksiä.
– Teatteriharrastus tulee monen sukupolven takaa. Jo isomummoni ja -ukkini ovat harrastaneet teatteria. Isomummollani oli ompelimo, ja hänkin teki puvustuksia, joten sieltä on ompeluharrastus tullut. Kädentaidot ovat sukuvika, ompeluartesaanin opintojakin suorittanut Riitta Laakso nauraa heläyttää.
Hänen tekemänsä puvustus on nähty myös nuorille suunnatussa lyhytelokuvassa Aresti.
– Haaveeni oli, että saisinpa joskus puvustaa kaupunginteatterin näyttämölle, ja sekin haave on toteutunut, kun puvustin Little Big Musicin Lalailan esityksen, joka vieraili myös Joensuun kaupunginteatterissa.
