Lieksan Lehden kesälehti: Kuivalaisen tallilla Vuonislahdessa valmistaudutaan issikkaretkien kesään
Alkukesän vehreys hemmotteli Taina Pelttaria (vas.) ja Salli Anttosta Kyösti Kuivalaisen (oik.) opastamalla issikkavaelluksella. Kuva: Tiina Eskelinen
Tervalahden taukopaikka Pielisen rannalla Vuonislahdessa on tarjonnut tukikohdan Kyösti Kuivalaisen järjestämille issikka- eli islanninhevosretkille jo monen vuoden ajan. Nyt siellä on kattokin pään päälle: pieni viihtyisä taukohuone kesäkeittiöineen sekä rakenteilla oleva saunamökki. Retkien tauot pidetään yleensä laavulla, mutta nyt kurja sääkään ei pääse vaikuttamaan retkinautintoon.
– Hevoset totuttelevat tässä vaiheessa kesän tuloon. Ne eivät vielä mene veteen, mutta loppukesästä kirmaavat sinne suoraan, isäntä kuvailee yhdeksää suojattiaan kymmenien vuosien kokemuksella.
Kuivalaisen tallin brändiin kuuluvat kiireettömyys sekä asiakkaille annettu aika, opastus ja huomio.
– Ryhmät ovat pieniä. Pyrimme siihen, että täällä ei olisi sellaista ylimääräistä hälinää. Suurin osa asiakkaistamme on vakiokävijöitä, jotka varaavat retkensä ja majoituksensa hyvissä ajoin etukäteen, Kyösti Kuivalainen kuvailee.
Tulevasta kesästä odotetaan normaalia, vaikka koronan jälkeen monet suuntaavatkin jälleen ulkomaille.
– Yllättäen koronakesät olivat meillä vilkkaita. Täällä on ollut ratsastajien lisäksi paljon pyöräilijöitä, Kuivalainen kertoo.
Paikallista pöytään
Tilan emäntä Raili Merta esittelee ja hoitaa taukopaikkojen sisustuksen ja retkiruokailujen lisäksi pihapiirissä olevia aittoja, joissa matkailijat voivat yöpyä. Ruokahuollosta Merralla on selkeä visio.
– Pyrimme saamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman läheltä ja käyttämään mahdollisimman vähän mitään valmista. Olen käynyt jauhoja ja muuta Kettusen tilalta. Sämpylät paistan joka aamu, samoin kahvileivät. Käytämme myös kotona tehtyä mehua, hän kuvailee.
Emäntä ja isäntä ovat myös kovia kierrättäjiä. Esimerkiksi kesäkeittiön sisustus on syntynyt kokonaan kierrätetystä materiaalista ja kalusteista.
– Tuntuu haaskaukselta heittää hyvää tavaraa pois, Merta sanoo.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Siskosten laatuaikaa
Joensuulaiset siskokset Salli Anttonen ja Taina Pelttari eivät ole ensikertalaisia hevosen selässä. Retki Vuonislahteen ratsastusretkineen on kuulunut kesän kohokohtiin jo kymmenen vuoden ajan. Toukokuun lopussa toteutuneeseen Vuonislahti-viikonloppuun kuului parikin ratsastusretkeä jo tutuiksi tulleiden islanninponien Ossin ja Orkan kanssa. Toki ratsuja vaihdellaan ja on mukava saada mennä eri hevosten kanssa.
– Orka on sellainen varma ja virkeä. Hänen käyntinsä on ihana. Ossi taas on äärimmäisen rauhallinen, turvallinen, komea, miellyttämisenhaluinen ja varsinkin ensikertalaisille sopiva. Hänellä on ihana laukka, siskokset kuvailevat.
Luonto ja rauha ovat ne seikat, jotka saavat hevosen selkään.
– Varsinkin jos on ollut töissä kovasti stressiä, buukkaan kalenteriin paljon ratsastusta. Hevosen selässä ollessa kun ei voi miettiä mitään muuta, Anttonen kertoo harrastuksestaan.
Kuivalaisen tallia molemmat siskokset kuvailevat sanoilla tuttu ja turvallinen.
– Tänne on aina ihana ja helppo tulla. Tietää mitä saa ja kaikki toimii. Alusta saakka on ollut turvallinen olo eikä tarvitse pelätä, he kehuvat.
