Julkaistu 
Harri Ronkainen

Suomen luonnonsuojeluliitto tuomitsee Kolin kansallispuiston maalämpöhankkeen

Lämmitysenergian hyödyntämistä varten Ukko-Kolilla porattiin yhteensä 35 yli 300 metrin syvyistä maalämpökaivoa. Harri Ronkainen Lämmitysenergian hyödyntämistä varten Ukko-Kolilla porattiin yhteensä 35 yli 300 metrin syvyistä maalämpökaivoa.

Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi Ukko-Kolin maalämpöhanketta, jota se pitää suorastaan vaarallisena ennakkotapauksena.
– Ennakkotapauksena tällainen toimintamalli tietäisi ongelmia koko Suomen kansallispuistoverkoston tulevaisuudelle, toteaa luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen, ympäristötieteen dosentti Heikki Simola.
Ympäristöministeriö myönsi poikkeusluvan ja Lieksan kaupunki rakennusluvan Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalveluille energiakaivojen poraamiselle Kolin kansallispuiston alueelle Ukko-Kolille. Hanke toteutettiin Metsähallituksen ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) yhteishankkeena, jota ne molemmat rahoittivat. Miljoonan euron hankkeesta PKO:n osuus oli 820 000 euroa ja Metsähallituksen osuus 180 000 euroa.
Öljystä maalämpöön siirtyivät Metsähallituksen Kolin kansallispuiston Luontokeskus Ukko sekä Break Sokos Hotel Koli, jonka liiketoimintaa PKO pyörittää Metsähallituksen vuokralaisena.
Luonnonsuojeliittoa huolestuttaa se, mihin maalämpöhankkeen yhteydessä myönnetyn kaltaiset luvat voivat johtaa. Simolan mielestä tällaisessa toimintamallista vuokralainen kasvattaa vaikutusvaltaansa kansallispuistossa.
Simola kritisoi myös sitä, että hankkeen yhteydessä jätettiin huomioimatta syväkairauksen tarjoama tutkimusmahdollisuus. Geologia on Kolin kansallispuiston keskeisiä arvoja.
– Ainutkertaisen tutkimusmahdollisuuden laiminlyönti kairaushankkeen ulkoistamisen hurmassa on toki valitettavaa. Vielä paljon huolestuttavampaa on kaupallisten intressien näin vahva kietoutuminen Kolin kehittämiseen, toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Metsähallituksen mukaan maalämpöön siirtyminen oli tervetullut ilmastoteko, jonka rahoittamiseen Metsähallituksen suojelualueiden hoitoon osoitetut määrärahat eivät yksin olisi riittäneet.
– Hankkeeseen saatiin aikanaan lausunto Geologian tutkimuskeskukselta (GTK), jonka mukaan maalämpöhanke oli mahdollista toteuttaa luontoarvoja vaarantamatta ja ilman erityisiä ympäristöriskejä. Myöskään geologisen tutkimuksen kannalta mitään erityistä lausunnossa ei ilmennyt, toteaa puistonjohtaja Matti Hovi.

Lue lisää aiheesta tiistain 12.3. Lieksan Lehdestä.

Kommentoi

Hae sivuilta