Julkaistu 

Kaareton vaihtoehto Lieksanjoen uudeksi sillaksi?

Jouni Tiainen esitteli siltavaihtoehdot yleisölle. Yleisö tykästyi eniten taustalla näkyvään edullisimpaan vaihtoehtoon. Marja Mölsä Jouni Tiainen esitteli siltavaihtoehdot yleisölle. Yleisö tykästyi eniten taustalla näkyvään edullisimpaan vaihtoehtoon.

Lieksanjoen yli vievän Kaarisillan paikalle rakennettavassa uudessa sillassa ei mitä todennäköisimmin ole kaaria. Sellainen vaikutelma syntyi torstai-iltana Brahe-salissa, kun Ramboll Finland oy:n pääsuunnittelija Jouni Tiainen esitteli suunnittelun tuloksena syntynyeitä kolmea eri vaihtoehtoa uudeksi sillaksi. Uuden sillan leveys on 11,3 metriä, josta varataan kevyenliikenteen käyttöön 3,5 metriä, pituutta sillalla on 104 metriä.

Vaihtoehdoista kalleimmassa, langerpalkkisillassa, on yksi kaari vain toisessa jännevälissä. Loppuosassa siltaa on pelkät kaiteet. Kaksijänteisen sillan hinta on 5,3 miljoonaa euroa, ja esimerkiksi sillan 15 metrin korkuiset kaaret jouduttaisiin tilaamaan Englannista. Toiseksi kallein siltavaihtoehto on 3,5 miljoonaa euroa maksava teräksinen betonikantinen silta, jossa on kolme jänneväliä ja erikoisuutena kaksi levähdyssaareketta. Edullisin vaihtoehto, joka sai eniten yleisöltä kannatusta, on kolmen jännevälin betoninen palkkisilta, jonka kaiteet verhotaan puulla. Sillan kustannusarvio on 3,1 miljoonaa euroa. Kaikkien siltojen arvioitu käyttöikä on 80–100 vuotta.

Kuorma-autoilijoita edustava Jukka Ikonen oli kaarettoman sillan kannalla ja kallistui edullisimpaan vaihtoehtoon. Hän korosti, että toinen raskaalle liikenteelle sopiva silta tarvitaan.
-  Jos kantatien silta on poissa käytöstä, joudutaan rekoilla kiertämään Pielisen toista puolta, hän perusteli.
Sitä, että raskas liikenne ohjautuisi uuden sillan kautta keskustaan, ei tarvitse hänen mukaansa pelätä.
-  Ei raskaalla liikenteellä ole halua lähteä poikkeamaan kantatieltä, jos vanha silta toimii.

Kaupunginvaltuutettu Reijo Kortelainen (kok.) perusteli edullisimman betonisillan vaihtoehtoa muun muassa paikallisella osaamisella.
- Meillä on täällä paikkakunnalla betonialan osaamista, hän sanoi.
Tiainen myönsi, että pitkät kuljetusmatkat voivat vaikuttaa betonin laatuun, siksi lyhyt kuljetusmatka on perusteltu.
 
Illan aikana kehkeytyi vilkas keskustelu eri siltavaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kaupunginvaltuusto. Se, milloin uutta siltaa päästään rakentamaan, on vielä avoin.
- Sille ei ole aikataulua, odotamme ministeriön päätöstä, sen jälkeen pääsemme asiassa eteenpäin, sanoi kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.
Määttänen viittasi Museoviraston tekemään Kaarisilta-valitukseen ympäristöministeriölle, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa.

Lue koko juttu tiistain 16.4. Lieksan Lehdestä.

Kommentoi

Hae sivuilta