Julkaistu 
Marja Mölsä

Laitesukeltajat löysivät Lieksanjoesta ikivanhan savipullon: "Oiskohan Simo Hurtan ajoilta?"

Eero Hiltunen (vas.) ja Ville Puumalainen tutkivat Lieksanjoesta löytynyttä pulloa eilen iltapäivällä Puumalaisen kotona. Lähiaikoina pullo luovutetaan Pielisen museolle. Marja Mölsä Eero Hiltunen (vas.) ja Ville Puumalainen tutkivat Lieksanjoesta löytynyttä pulloa eilen iltapäivällä Puumalaisen kotona. Lähiaikoina pullo luovutetaan Pielisen museolle.

Se painaa lähemmäs kilon. Se on ruskea, rosoinen, vähän halkeillutkin ja erittäin vanha. Kyseessä on savinen korvapullo, jonka Lieksan Sukeltajien puheenjohtaja Ville Puumalainen löysi Lieksanjoesta syyskuussa. Pullon Selters-leima, muu teksti ja tekijän signeeraus ovat selvästi näkyvillä.
– Googlettamisen perusteella se on saksalainen kivennäisvesipullo. Tällaisena korvallisena niitä on valmistettu 1600–1850-luvulla. Sen jälkeen on tehty korvattomia, Puumalainen selvittää ja ihastelee löydöstä yhdessä sukeltajakaverinsa Eero Hiltusen kanssa.

Savipullo löytyi noin seitsemän metrin syvyydestä vanhan palolaitoksen ja Koulukadun väliseltä jokialueelta.
– Vaikea sanoa, miten pullo on sinne joutunut. Oiskohan vaikka Simo Hurtan hoviporukoita joskus siinä ajellut ja heittänyt juomapullon jokeen? Puumalainen naureksii. – Eihän sitä voi edes tietää, onko siinä ollut kivennäisvettä vai jotain muuta "voima- tai terveysjuomaa".

Löytöhetkellä pullosta oli näkyvillä sen ehjä puoli, muu osa oli sitkeän ruskean humuksen peitossa. Löydös ei kuitenkaan päädy Puumalaisten omakotitalon hyllyyn muistoksi.
– Lahjoitan sen Pielisen museolle. Olen sinne jo antanut samasta paikasta aikaisemmin löytämäni lasisen pullon ja liitupiipun. Sinne ne kuuluvat, meille jää se löytämisen riemu.

Sekä Ville Puumalainen että Eero Hiltunen pitävät Lieksanjokea erinomaisena ympärivuotisena laitesukelluspaikkana.
– Aina sieltä jotain löytyy ja miten helppo on lähteä sukeltamaan. Joki on tuossa lähellä, ei tarvitse tuntikausia varata aikaa kulkemisiin ja muihin, Puumalainen sanoo.
Vaikka joen syvyyksissä on pimeää, ei se kaksikkoa haittaa.
– Mukana on tehokas lamppu, se valaisee olosuhteista riippuen 0,5–1 metriä. Se riittää meille, mutta joillekin voi helposti tulla ahtaan paikan kammo.

Lieksan keskusta-alueen kohdalla Lieksanjoen syvimmät paikat löytyvät entisen meijerin kohdilta, missä syvyys on noin 15 metriä. Sen sijaan esimerkiksi Kaarisillan kohdalla vettä on vain noin viisi metriä.
– Sekin on mielenkiintoinen paikka, Ville Puumalainen hymyilee ja viittaa monipuoliseen löydösvalikoimaan aina polkupyöristä sodanaikaisiin pommeihin.
Yleinen löytö Kaarisillan kohdalla ovat myös kultasormukset.
– Kun on vaikka parisuhteessa jokin mennyt vänkään, niin viskataan sormus jokeen, hän arvelee.

Lue koko juttu tiistain 10.11. Lieksan Lehdestä, paperisena tai diginä.

Kommentoi

Hae sivuilta