Julkaistu    |  Päivitetty 
Harri Ronkainen

Vuonislahtelaiset lakittivat orjan Hankkijan lippiksellä

Calle ja Riikka Heinonen lakittivat Maaliman paras käsillään seisova orja -pajuveistoksen Hankkijan lippiksellä. Harri Ronkainen Calle ja Riikka Heinonen lakittivat Maaliman paras käsillään seisova orja -pajuveistoksen Hankkijan lippiksellä.

Maaliman parhaan käsillään seisovan orjan päätä ei palele. Kysymys on Vuonislahteen pystytetystä Seppo Mölsän pajuveistoksesta, joka lakitettiin työväen juhlapäivän aattona.

- Pitää olla uusia kujeita, myhäilee idean äiti, kyläpäällikkö Anu Penttinen.
Pajuveistos paljastettiin vuonna 2018,  jolloin tuli kuluneeksi 45 vuotta Heikki Turusen esikoisromaani Simpauttajan julkaisemisesta. Siinä kirjan päähenkilö esittelee itsensä Impalle maailman parhaaksi käsillään seisovaksi orjaksi.
Renkinä työskennellyt Simpauttaja ei ollut ylioppilas, joten ylioppilaslakilla pajuveistosta ei lakitettu, vaan se sai päähänsä Hankkijan lippiksen, joka valmistui Vuonislahden Kästyöpajassa. Pajuveistos on nelimetrinen, joten lippiksenkin koko on peräti 127 senttiä.

- Ihan hyvänkokoinen, Penttinen nauraa.
Mölsän ja Turusen silmiä orjan saama lippis miellyttää.

- Kerrassaan mahtava juttu. Kaikkea ne ihmiset keksivätkin, Mölsä toteaa.

- Hankkijan hattu oli monen päässä, Turunen muistelee.
Orjan lakittivat kyläläiset Calle ja Riikka Heinonen. He ostivat Vuonislahden entisen koulun ja remontoivat siitä Wanhan Koulun Puotia, jonka pihapiirissä pajuveistos komeilee.
Calle Heinonen on itsekin työmies. Riikka Heinonen pyörittää matkailualan yritystä.

- Minulla tai minussa on jotain yhteistä Simpauttajan syntyyn, kun minäkin olen samaa vuosikertaa (1973), sekä Riikalla elokuvan muodossa (1975), Calle Heinonen kertoo.
Pajuveistoksen lakituksesta tehdään perinne.

- Sepon avustuksella kunnostamme veistosta, jotta saamme nauttia sen läsnäolosta mahdollisimman pitkään, Calle Heinonen suunnittelee.

Kommentoi

Hae sivuilta