Pielisen talvi: Talvisen Pielisen voi kokea luistellen tai potkutellen
Retkiluistelurata soveltuu hyvin myös potkukelkkailuun, näyttävät Leena Vallius (vas.), Eeva Jaatinen, Aulis Nevalainen ja Anu Penttinen. Kuva: Kati Honkanen
Seitsemän kilometriä luistelubaanaa luonnon jäällä Pielisen upeassa talvimaisemassa. Vuonislahden ja Kolin välillä kulkeva retkiluistelurata on saanut kehuja ja houkutellut luistelijoita myös Lieksan ulkopuolelta.
– Tästä on tullut erittäin hyvää palautetta. Jo tämä maisema on niin ainutlaatuinen, toteaa Vuonislahden kyläpäällikkö Anu Penttinen.
Retkiluistelurata avattiin tälle talvelle 3.2. ja se houkutteli jo avausviikonloppuna runsaasti väkeä jäälle. Vuonislahden kyläläisten keskuudessa rata on otettu ilolla vastaan etenkin, kun viime talvien olosuhteet eivät ole olleet sen suhteen suotuisat.
– Viime talvena rata oli auki vain muutaman kilometrin matkalta, toissa talvena sitä ei saatu auki ollenkaan, Penttinen kertoo.
Luistelun lisäksi retkiluistelurata soveltuu mainiosti myös potkukelkkailuun. Mikäli omaa potkukelkkaa ei ole, tai sen kuljettaminen paikan päälle on hankalaa, voi sellaisen lainata Wanhan Koulun Puodilta.
– Lainaamisesta voi halutessaan maksaa kyläyhdistykselle vapaaehtoisen maksun. Tapahtumien yhteydessä potkukelkkojen käytöstä peritään pieni vuokra, Penttinen kertoo.
Sauvoilla tai ilman
Luistelu retkiluisteluradalla tapahtuu omalla vastuulla. Koska kyseessä on luonnon jää, saattaa siinä olla epätasaisuuksia. Luistella voi tavallisillakin luistimilla, mutta monoihin kiinnitettävät retkiluistimet antavat omanlaisensa luistelukokemuksen.
– Jos osaa vapaan tyylin hiihtoa, retkiluistelu on aikalailla samanlaista, toteaa Jouko Vallius. – Monon kanta irtoaa siteestä samalla tavalla kuin suksissa, ja terä pysyy kiinni jäässä.
Jouko Vallius toteaa retkiluistimilla luistelun olevan lähellä vapaan tyylin hiihtoa. Kuva: Kati Honkanen
Myöskään pienet epätasaisuudet jään pinnassa eivät tunnu retkiluistimessa tavallisen luistimen tapaan.
– Terä on pitkä ja matala, eikä niin horjakka. Huono jää ei haittaa niin pahasti.
Retkiluistelussa voi käyttää myös vapaan hiihtotyylin sauvoja, mutta se ei ole välttämätöntä.
– Moni käyttää sauvoja ja itsekin olen niitä kokeillut, mutta eivät olleet minun juttu, Vallius tuumii.
Suotuisat säät
Retkiluisteluradasta vastaa Lieksan kaupunki. Urakoitsijana sen kunnossapidon hoitaa vuonislahtelainen Kyösti Nevalainen.
– Varsinaista jään paksuuden rajaa ei retkiluisteluradan avaamiselle ole asetettu, kunhan sitä on sen verran, että jäällä pystyy toimimaan. Kyllä se yli 20 senttiä vaatii, Nevalainen kertoo.
Matkan puolivälissä voi levähtää vaikkapa riippumatossa. Kyösti Nevalainen huolehtii radan kunnossapidosta. Kuva: Kati Honkanen
Radan tekeminen alkaa moottorikelkalla tamppaamisella. Radalle myös pumpataan vettä useampaan otteeseen.
– Suojasäät eivät ole pahaksi. Kun lumi sulaa vedeksi ja jäätyy taas, pinnasta tulee parempi. Mutta pitempi aikainen suojasää tietysti pehmittää radan. Tänä talvena radan tekeminen on ollut ainakin edellisiin vuosiin nähden melko helppo.
Myös Nevalaisen mukaan retkiluisteluradasta on tullut hyvää palautetta.
– Ei niillä ole ryppyjä otsalla, jotka menevät tällä radalla.
